Rodun terveys

Parsonit ovat verrattain pitkäikäisiä ja terveitä koiria ja niiden keskimääräinen elinikä on noin 13 - 14 vuotta. Parsoneiden terveystilanne on tällä hetkellä hyvä. Parsoneissa voidaan periaatteessa tavata kaikkia samoja perinnöllisiä vikoja ja sairauksia kuin muissakin terrieriroduissa.

Yleisimpiä perinnöllisiä vikoja rodussa ovat hammaspuutokset, purentaviat, häntämutkat ja uroskoirilla piilokiveksisyys.

Perinnöllisistä silmäsairauksista parsoneilla on todettu lähes ainoastaan harmaakaihia ja linssiluksaatiota. Yhdistys suosittelee koirien silmä- ja polvitarkastusta ja jalostukseen käytettävien koirien silmät ja polvet tulee olla tarkastettu. Astutushetkellä koirien silmätarkastuslausunnon ei tule olla vuotta vanhempi. Vuosina 1991–2007 silmät ovat tutkittu 755 koiralta, joka on 23 %rekisteröidyistä koirista. 2000-luvulla syntyneistä koirista tarkastettu on jo yli 30 %.

Seuraavassa muutamia silmäsairauksia, joita on todettu parsonrussellinterriereillä:

HC (Hereditary Cataracta) eli perinnöllinen harmaakaihi sisältää useammanlaisia näkökykyä haittaavia sairauksia linssissä, HC:ssä linssin läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan, muutoksia todetaan yleensä molempien silmien linssissä. Jos linssit samentuvat täysin, koira sokeutuu. HC:n hoitona sokeutuneille voidaan samentunut linssi poistaa, myös keinolinssin asennus samalla on mahdollista. Parsoneilla esiintyy erilaisia kaihityyppejä. Nuorena, jo alle nelivuotiaana esiintyy perinnöllistä posteriorpolaarista kaihia. Tämä on kolmiomainen kaihi, joka alkaa esiintyen pienenä pilkkuna linssin takaosassa. Tähän kaihityyppiin sairastuneilla koirilla on ennen kaihin toteamista usein tehty myös PHTVL/PHPV-diagnoosi, joka sairauden edetessä on muuttunut HC-diagnoosiksi. Lisäksi esiintyy ei-perinnöllisiä kaihityyppejä. Suurin osa parsoneilla havaituista HC-muutoksista on lieviä, hitaasti eteneviä ja koira voi elää miltei normaalia elämää. Suomessa todettu muutama kymmenen tapausta.

LINSSILUKSAATIO eli mykiön siirtymä. Mykiö irtoaa kokonaan tai osittain mustuaisen takana olevista ripustinsäikeistään ja joko riippuu vinossa mustuaisen takana tai putoaa taaksepäin ja joutuu lasiaiskudokseen, juuttuu mustuaisaukkoon tai putoaa eteenpäin silmän etukammioon. Viimeksi mainitussa tapauksessa syntyy helposti vammoja ja tulehdus sarveiskalvoon ja värikalvoon, mikä aiheuttaa nopeasti ilmenevää kipua ja ärsytystä ja sarveiskalvon samentumisen. Koira räpyttelee ja siristelee silmäänsä, josta vuotaa usein runsaasti vettä. Myös silmänpaine voi lisääntyä eli kehittyy glaukooma. Sairastunut koira tarvitsee nopeaa hoitoa, ja näissä tapauksissa onkin syytä mennä silmäsairauksiin erikoistuneen eläinlääkärin vastaanotolle. Linssiluksaation yleisin ilmenemisikä on 2–6 -vuotiaana, jolloin silmiä olisi hyvä tarkastaa tiheämmin, jotta on paremmat mahdollisuudet huomata alkava linssin irtoaminen ja ehkä pelastaa koiran näkökyky. Suomessa todettu kymmenkunta tapausta.

PHTVL/PHPV tarkoittaa sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita, pienistä pilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Suomessa todettu muutama tapaus.

PRA on verkkokalvon asteittainen surkastuma. Aineenvaihduntahäiriön takia verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja se surkastuu. Koirasta tulee täysin sokea yksilöstä riippuen 1–8 vuoden välillä. PRA periytyy resessiivisesti ja sen kantajat ovat täysin terveitä. Sairailla yksilöillä näkö rupeaa heikkenemään asteittain ja ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. Suomessa parsoneilla ei ole toistaiseksi havaittu varmoja PRA-tapauksia.

PPM on iiriksen eli värikalvon kehityshäiriö, jossa pupilliaukon avautuminen ei ole ollut täydellistä, vaan värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin, sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. Muutokset ovat parsoneilla yleensä lieviä, eivätkä aiheuta oireita.

DISTICHIASIS eli ylimääräiset ripset on perinnöllinen sairaus, jossa luomen reunassa kasvaa ylimääräisiä ripsiä. Nämä ripset hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmien vuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Karvat voivat olla niin pehmeitä, etteivät ne aiheuta koiralle oireita. Oireilevilta koirilta ripset poistetaan yleensä polttohoidolla.

RD eli verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Paikalliset verkkokalvon poimut ovat vaarattomia.

Muita parsoneilla tavattuja vikoja tai sairauksia:

POLVET. Rodussa esiintyy vähäisessä määrin polvilumpion sijoiltaanmenoa eli patellaluksaatiota. Tässä sairaudessa polvilumpio siirtyy pois normaalilta paikaltaan reisiluun nivelnastojen välistä polven etupuolelta. Oireet ilmenevät usein nuorella koiralla siten, että se vetää ajoittain jalkaansa ylös, koska polvilumpio siirtyy paikaltaan ja lukitsee polven. Vaikeammissa tapauksissa auttaa leikkaushoito.

LEGG-PERTHES on reisiluun pään kuoliotila. Sairaus ilmenee jo alle vuoden ikäisillä koirilla. Sairas koira nostaa takajalan ylös ja kulkee kolmella jalalla tai ontuu. Tila voidaan havaita röntgentutkimuksella. Hoitona on leikkaus, jossa reisiluun pää poistetaan, jolloin tilalle kasvaa lähes vastaava kudosmuodostelma. Leikkaukset onnistuvat yleensä hyvin ja koirat voivat elää normaalia elämää.

KUUROUS. Rodussa esiintyy kuuroutta. Vuosittain Suomessa on syntynyt useita kuuroja pentuja eri sukulinjoista. Kuurous on sidoksissa valkoiseen väriin. Kuurot koirat ovat sekä kokovalkoisia vähäpigmenttisiä että värittyneitä, joilla on hyvä pigmentti. Puolikuurous ei haittaa koiran normaalielämää millään tavoin. Koiria on mahdollista kuulotestata (BAER-testi).

PURENTAVIAT. Parsonrussellinterriereillä esiintyy maailman laajuisesti ala- ja yläpurentavikoja ja hammaspuutoksia.

KIVESVIAT. Rodussa esiintyy jonkin verran kivesvikaa (uroksella yksi tai molemmat kivekset piilokiveksiä eli eivät ole laskeutuneet normaalille paikalleen).

HÄNTÄMUTKA / LUONNON TÖPÖHÄNTÄ. Suomessa on syntynyt 1.7.1996 voimaan astuneen typistyskiellon jälkeen eri yhdistelmistä pentuja, joilla on todettu häntämutka. Häntämutka saattaa olla yhteydessä selkärankamuutoksiin. Suomessa on syntynyt tiedettävästi vain yksi pentu, jolla on luonnontöpöhäntä.

HIGH TOE. Suomessa on tavattu muutamassa koirassa eturaajojen ulommaisten varpaiden surkastumaa.

EPILEPSIA. PRT ry:n jalostustoimikunnalle on ilmoitettu kolme epilepsiatapausta omistajan toimesta. Sairautta on tavattu yksittäisinä tapauksina myös Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

ATAKSIA on kyvyttömyys suorittaa tiettyjä liikkeitä harkitusti. Ataksia voi aiheuttaa jopa liikuntakyvyttömyyttä. Se ilmenee esimerkiksi ns. katkokävelynä. Syynä siihen on lihasten puutteellinen yhteistyö. Ataksia on oire jostakin hermostoperäisestä taudista tai vammasta. Oireina mm. hapuilu, haparointi, liikkeiden yhteistoimintakyvyttömyys, tahdonalaisten lihasten keskushermostoperäinen yhteistoimintahäiriö (ilman halvausta). Rodussa on Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja yhdessä pentueessa Norjassa tavattu ataksiaa. Suomessa kaksi kasvattajaa on ilmoittanut jalostustoimikunnalle epäillyistä ataksia-tapauksista.

ADDISONIN TAUTI. Addisonin tautia eli lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa tavataan monilla eri rotuisilla koirilla. Tauti todetaan nuorella n. 2-4 -vuotiaalla koiralla ja sen oireita ovat mm. oksentelu, ripuli, koiran väsymys ja haluttomuus. Tautiin on olemassa lääkehoito, jossa elimistön puuttuva kortikosteroidituotanto korvataan hormonikorvaushoidolla. Addisonin tauti ei parane, joten lääkitys on elinikäinen.

LÄHDE: Parsonrussellinterrierit Ry, www.parsonrussellinterrierit.fi/17